Lähes vuosi sitten minulle heitettiin haaste pokata mahdollisimman monta miestä ja kirjoittaa siitä blogia kuinka tehtävässäni onnistun. Takana oli käsittämättömän kiimainen kesäloma, muttei kuitenkaan löytynyt sellaista jonka kanssa jatkaa hieman pidemmälle, joten mind as well kerätä sitten seksikokemuksia. Ja mitä ilmeisemmin vakiintuneet ystäväni halusivat kuulla villistä sinkkuelämästäni. Nyt vuosi on melkein kulunut ja lienee jonkin sortin loppuyhteenvedon aika. Vielä olisi tovi aikaa, mutta kun haasteesta vuosi tulee täyteen en ole tietokoneen ääressä kirjoittamassa blogia. Mitä luultavimmin nautin auringonpaisteesta valkoisella hiekkarannalla kookospalmuun tehdystä drinkistä, joten kirjoitan yhteenvetoni nyt.

Vuosi on joskus kulunut kuin hujauksessa, mutta nykyisin tuntuu, että vuodet kuluvat hitaasti. Eniten ahdistaa aina huomata olevansa samassa tilanteessa kuin edellisenä vuonna, mutta toki muutamalla uudella kokemuksella, pettymyksellä ja ilolla varustettuna. Mutta aina löydän itseni illan päätteeksi yksin sohvalta, mikä lienee pahin piinaajani. Toki olen jonkinlaisen rauhan löytänyt tilanteelleni enkä enää saa siitä ahdistusta että olen yksin enkä varmaan koskaan saa lapsia, mutta aina se tuntuu josssain alitajunnassa piinaavan. Haluan perheen, haluan lapsia, mutten sitten kuitenkaan enää. Olen luovuttanut.

Epätoivoinen kumppanin etsintä on muuttunut yhdenillanjuttujen metsästykseksi. Ja niitähän on riittänyt. Jos katselee viime vuotta olin 15 eri miehen kanssa ja harrastin seksiä 26 kertaa. Tästä vuodesta saattanee tulla hieman heikompi, tosin lomahan on vasta edessä ja saattaa muuttaa tilanteet, mutta tällä hetkellä tänä vuonna olen ollut 9 eri miehen kanssa ja harrastanut seksiä 14 eri kertaa. Haasteen tarkastelujakson aikana olen kerännyt 14 pistettä eli varmaan voinee tehdä olettamuksen, että vuodessa törmään noin 15 eri mieheen. Joidenkin kanssa on tullut useampi kerta sekstattua, mutta yleensä vain kerran. Jos suhteen haluaa pitäisikö siis olla antamatta - tai ottamatta? Ei se aina niinkään mene, the eksän kanssahan suhde alkoi yhdenillanjutusta, mutta sitten esimerkiksi Een kanssa meni aika kauan ennenkuin harrastimme seksiä.

Eikä sitä tiedä tuleeko Een kanssa nyt suhdetta vai ei. Toisaalta, siihen alkaa olla paremmat mahdollisuudet, Ee oli lauantaina ilmoittanut vaimolleen haluavansa avioeron. Se siis tapahtuu. Hänestä tulee vapaa mies. En tiedä mitä ajatella, enkä oikeastaan haluakaan ajatella asiaa, lähden kohta lomalle. Kauas pois arkihuolista. En ole kuulemassa avioeron ongelmista, hankaluuksista ja tappeluista, enkä toisaalta ole täällä sotkemassa Een kuvioita. Miten sattuikin loma näin oikeaan paikkaan..

Toivoin vuodessa, tämän haasteen aikana, törmääväni johonkin potentiaaliseen, johonkin sellaiseen ihmiseen jonka kanssa jakaisi elämänsä pienet atomit. Olenko pettynyt kun niin ei käynyt? En oikeastaan, tätähän tämä on ollut kauan. Mutta vuoteen mahtui paljon. Eniten ehkä hämmennystä aiheuttaa the eksä. Miten ihmeessä hän oikein sai minut taas hairahtumaan? Ja jätti - taas - kuin käytetyn rätin. Josko seuraavan vuoden kuluessa en dokumentoisi hänestä sanaakaan. Ainakaan minkään konkreettisen tapahtuman takia, mielestänihän en saa häntä koskaan.

Uskomattomia seksisessioita on tullut koettua. Ja vähemmän uskomattomia. Olen törmännyt pieniin ja isoihin, idiootteihin ja mielenkiintoisiin. Tummiin ja vaaleisiin. Laidasta laitaan. Joistain en ole niin kovin ylpeä, toisista taas jaksan kertoa tarinaa pidempäänkin. Hauskoja muistoja ja sitten taas tapahtumia mistä ei muista seuraavalla viikolla enää mitään. Tuntuu kuin olisin 27-vuotiaan elämäntilanteessa, mutten todellisuudessa ole. Alkaa ikä painaa, ei jaksa.

Vakiintuminen olisi mukavaa, mutta saas nähdä joudunko kirjoittamaan sinkkuelämästäni toisenkin vuoden - tai muutaman. Nyt tulee pakollinen tauko ainakin, mutta täytynee kait ne lomakuviot vielä raportoida. Sitä en tiedä ovatko haastajani tyytyväisiä vuoden saavutuksiini, mutta eiköhän se selviä. Parhaani tein.

Vuosi on pitkä aika ja siihen mahtuu monenlaista, mutta toisaalta, kovin nopeastihan tuo meni näin jälkeenpäin katsottuna. Toivottavasti lomakuukauteni menisi hitaasti, että voisin joka solullani nauttia olostani. Ja kerätä voimia seuraavaan vuoteen. Josko sitten ehkä löytäisin sen, sen joka jakaa elämän kanssani, tekee iloista kaksinkertaisia ja puolittaa surut. Ja saisin seksiäkin enemmän kuin viime aikoina ;)