Englannissa asuessani opin punaisten kenkien salakielen. Saarimaan naiset viestittävät sillä olevansa ilman alushousuja. Seksikästä? Ehkä sitten niin vaikken itse sitä ehkä koekaan kovin miellyttäväksi olotilaksi lähteä ulos. Ostin kuitenkin satiiniset, punaiset korkokengät sieltä joskus ja ne huutavat seksiä. Eipä ole paljoa haitannut vaikka alushousut ovatkin jalassa, ne ovat lentäneet pois sillä aina kun olen lähtenyt liikenteeseen punaisilla paholaisilla en ole joutunut pettymään.

Vaikea siis arvata mitä pakkasin matkalaukkuuni kun lähdimme juhlimaan ystäväni äNnän syntymäpäiviä risteilylle. Pikkumusta ja punaiset satiinikorkokengät ja toiseksi illaksi helmenharmaa, avoinainen mekko mustilla stilettokorkkareilla. Näillä saa pisteitä. Ja sai.

Voi luoja. Paras risteily eva! Tätä muistelee kiikkustuolissa lämmöllä. Ja jos joskus tunnen olevani ruma, tyhmä ja lihava niin palaan tähän retkeen.. Kaikki huono karma miesten suhteen on nyt poispyyhkäisty ja toivo on palannut. Tai toivo, toivo mihin? Herranjumala, elämän tarkoitus todellakin on kerätä tällaisia kokemuksia eikä lisääntyminen ja parisuhde. Tuollaiset hapatukset on pyyhkäisty pois jos tarjolla on tällaista kakkua, uuuuu.

Varasimme risteilyn jo aikapäiviä sitten tajuamatta, että jollain hiivatan koululaisilla on joku ihmeen syysloma ja risteilyllä esiintyy Antti Tuisku. Mikä siis oli yhtä kuin laiva täynnä lapsiperheitä ja pissiksiä. Terminaalissa tuskailimme mitähän tästä tulee, mutta kattaus oli sittenkin juuri täydellinen.

Ensin kamat hyttiin, sitten bisselle. Siitä syömään hyvin ja katsomaan ensimmäistä ohjelmanumeroa, italialaisia tenoreita. Ja huh, sieltä käveli paikalle jumalaisuuden henkilöitymä. äN ei meinannut pysyä housuissaan. Ja se ääni. Nessun dorma ei ole kyllä koskaan aiemmin kuulostanut niin upealta. Tämähän alkaa hyvin, heti kärkeen muistutus kuinka upeita uroksia maailmassa asustelee..

Tax freestä illan juomat ja hyttiin valmistautumaan. Pikkumusta ja punaiset paholaiset jalkaan. Meikki ja uusi tukka kuosiin ja ei kun katsomaan Antti Tuiskun lanteita. Puolentoista kappaleen jälkeen pois, herranjumala, eihän se biitti saanut meitä heilumaan, sitä jaksanut kun ei todellakaan ole mikään fani ja janottikin liikaa. Ei muuta kuin pissisten läpi (ja parin yli viisikymppisen?? naisihmisen) ja päädyimme pubiin. Kauaa ei yksin tarvinnut istua kun ensimmäinen kundi saapuu kysymään saisiko liittyä seuraan.

Ja mikä jottei. äM vaikutti ihan miellyttävältä tapaukselta ja juttu alkoi luistaa hyvin. Seuraavaksi seuraan haluaa liittyä joku übertatskattu mies joka antoi ihan hyvän alkuvaikutuksen, mutta joka myöhemmin osoittautui sellaiseksi jonka voisi lukita vaikka jonnekin kaltereiden taakse. Sen verran fiksu hän kuitenkin oli, että totesi jossain vaiheessa ettei taida kuulua seuraan. No, jatkoimme kolmistaan ja asiat äMmän kanssa alkoivat vaikuttaa yhä vain lupaavimmilta. Hän tarjosi juomaa minulle ja kun ystäväni äN halusi nukkumaan jatkoimme kaksistaan.

Tanssiminen on ihanaa, rakastan sitä ja äNnän lähdettyä menimme diskoon. Harmikseni äM ei tanssi, mutta juomaa tuli pöytään ja sain tanssia sydämeni kyllyydestä. Viejiä oli disko täynnä, mutta pyörähdin niistä pois koska olin jo valinnut äMmän.

Ja kundi tajusi itsekin ottaa ohjat käteensä ja suuteli minua diskossa. Yllättäen, kun tulin taas hieman juomaan tanssimisen lomassa. Lähdimme hänen hyttiinsä ja lopun voi arvata. Tosin pari viimeistä Smirnoff Iceä olisi voinut jättää juomatta, aikamoista sähläystä loppujen lopuksi. Eikä äM edes riisunut mekkoani pois!? No, nuoli se kuitenkin ihan tyydyttävästi ja poistuin omaan hyttiini puoli kuusi aamulla.

Hieman väsyneenä sain itseni ylös ja lähdimme Tukholmaan. Hilluimme kaksistaan kunnes yllättäen törmäsimme äMmään. Hän liittyi seuraamme ja vietimme mukavaa päivää tutustuen hieman enemmän. Potentiaalista poikaystäväaineista.. Totesimme, että eiköhän taas laivalla törmätä ja näinhän sitten kävi.

Laivalla päiväunosten jälkeen taas syömään ja ah, italialaisia tenoreita. Hehkutimme taas kuinka joku voi olla niin syötävännäköinen ja varustettu äänellä jota mielellään kuuntelisi ihan korvaankin kuiskaten.. Ja kas, äM liittyi seuraamme siksi aikaa kunnes taas piti lähteä tekemään tax free -ostoksia ja laittautumaan. Tällä kertaa asuna helmenharmaa mekko ja stiletot. Ja kun palasimme ihmisten joukkoon törmäsimme välittömästi taas äMmään. Pieni laiva..?

Menimme piano/viinibaariin, koska edellisiltana nautimme pianistin soitosta ja upeita viinejä oli baari pullollaan. Mikäs siinä istuessa, upeaa musiikkia ja hyvää juomaa ja seuraa. Huomasin, että keskiyön show on jo alkanut ja halusin lähteä sitä katsomaan. äN ja äM halusivat jäädä pianobaariin ja mikäs siinä, lähdin tanssiravintolaan itsekseni.

Kun saavuin ravintolaan show oli jo menossa ja ah, se italialainen tenori esiintyi juuri. Mietin kuinka tätä hehkuttaa äNnälle kun hän missasi tämän jumalaisen ilmestyksen, mutta tapahtuikin jotain parempaa..

Show loputtua join viimeiset viinini ja lähdin suuntaamaan takaisin pianobaariin. Olisin voinut valita joko oikean- tai vasemmanpuoleisen reitin, mutta kohtalon sanelemana valitsin oikein ja se italialainen puolijumala seisoi edessäni. Hän katsoi minua silmiin ja sanoi, että siinähän sinä olet. Moi?! Siis minä?

Hämmennyin todella ja hän jatkoi, että oli eilen katsonut minua mustassa mekossani ja punaisissa korkokengissäni (toimii!!!), mutta olin ollut jonkun miehen kanssa eikä hän lähestynyt sen takia. No, no, no, I'm single, huudahdin johon sain vastauksena kysymyksen lähtisinkö drinkille hänen kanssaan. Voi luoja, polvet, pitäkää minut pystyssä. Abso-fucking-lutly! Ehdotin pianobaaria, koska ystäväni ovat siellä ja sieltä saa upeaa espanjalaista punaviiniä. Ja niin lähdimme yhtä matkaa.

Jos joskus kaipaa tallennetta niin silloin. Se ilme miten äNnän suu loksahti auki meidän tullessa pianobaariin oli näkemisen arvoinen. Esittelin äNnän ja äMmän ja menimme baaritiskille tilaamaan juomat. Hetki aikaa äNnälle toipua sokista LOL

Palasimme pöytään ja näin ne miljoona kysymysmerkkiä mitkä lentelivät ilmassa. Miten ihmeessä?! Miten tuo mies istuu tuossa? Sitä ihmettelin itsekin, mutta helvetti, jos tuollainen komistus minut iskee niin jumalauta, minä annan palaa vaikka varmasti hän iskee joka ilta uuden. Halusin palan tätä kakkua. Helvetti, mitä väliä paljonko hän naisia pokaa, nyt on minun vuoroni. Minun. Ikinä enää en kyseenalaista viehättävyyttäni, olen vain sattunut törmäämään idiootteihin. Nyt nautin.

Ja voi luoja, voi luoja miten nautinkaan. Pianisti soitti upeita kappaleita ja kuin suoraan elokuvista tanssimme siinä laivan kävelykadulla. Ja miten se mies vei, voi luoja. Hän lauloi korvaani ja olin kuin sulaa vahaa. Siinä unohtui kyllä kaikki ympärillä oleva. Palasimme pöytään ja sitten tapahtui jotain mikä veti pohjat, herranjumala.

Totesin, että olemme juhlimassa ystäväni äNnän syntymäpäiviä ja tämä sanoinkuvaamaton ilmestys kävi pyytämässä pianistia olemaan soittamatta hetken, koska hän palasi pöytäämme, siirsi tuolin paremmin ja alkoi laulamaan. Vain meille. Sillä upealla äänellään. Con te partiro ei ole koskaan kuulostanut paremmalta. Hauras toive kävi mielessäni, että toivottavasti meidän ei tarvitse nousta vähään aikaan koska jalkani ei varmaan kanna enää. Se oli jumalaista. Ja tottakai koko risteilijän kävelykatu kuuli sen. Aplodeista ei meinannut tulla loppua. Ja hän lauloi vain meille! Vain meille. Siinä ei kyllä kukaan äM tai exä enää ollut mielessä, vain se että tuo jumalainen olento on nyt nautintoni.

äN halusi hyttibileet, ajatuksena että ehkä tämä tenori laulaisi lisää, mutta pahoitellen hän totesi olevansa off-duty, joten joimme hetkisen hytissä kunnes halusin ehdottomasti lisää tanssia tämän miehen kanssa. äN sanoi jäävänsä nukkumaan, äM lähti hyvin pikaiseen - taisi kait tajuta jääneensä kakkoseksi - ja me lähdimme italialaisen kanssa tanssimaan. Ja smooth kun hän oli niin eihän me mihinkään diskoon lähdetty vaan hän ehdotti rauhallisempaa tanssipaikkaa - hänen hyttiään. Oih, vie heti!

Hytissä hän laittoi musiikkia ja otti tanssiotteeseen. Kuin unelmien treffeilläni. Huulemme löysivät toisensa nopeasti ja voi luoja, kukaan ei koskaan ole riisunut minua yhtä kiihottavalla tavalla. Vetoketjua avatessaan hän kuljetti kättään pitkin selkääni, pitkin kaariani ja alusvaatteet eivät lentäneet pois vaan riisuttiin niin aistillisesti, että luulin laukeavani siihen paikkaan.

Ja se seksi. Voi luoja. Voi herranjumala. Tässä jää exät ja norjalaiset merikadetit (joo, sellaisen koin kesälomallani ja hehkutin sitä muutaman viikon aika rankasti) täysin varjoon. Se kieli, se vartalo, ne sormet ja se kiihko. Täydellinen penis. Hän antoi ja antoi ja antoi, laukesin lukemattomia määriä. Luojan kiitos olimme äMmän kanssa käyttäneet hänen kondomejaan, sillä yllättävää kyllä, tämä mies ei ollut varautunut, mutta sehän ei haitannut sillä minä olin.

Ja kaikki meni mitä mukana oli.. Kuinka voikaan vartalo tuottaa sellaista määrää hyvää oloa, ilotulitusta, kuumuutta, jotain sanoinkuvaamatonta. Tunsin olevani taivaassa. Tunsin olevani kuningatarmehiläinen, täydellinen, upea nainen. Ja italiankieli toimii, myönnetään.. Voi luoja. En pysty hokemaan mitään muuta.

Kuinka kauniiksi ja upeaksi itseni tunsinkaan. Ja kun vihdoin lopetimme ja rauhoituttuamme hän jatkoi herrasmiesmäisyyttä. Uskomatonta. Sain puhtaan pyyhkeen peseytymistä varten ja hän auttoi mekon pukemisessa. äM oli hieman rajuhko joten käsivarteeni oli noussut mustelma jonka italialainen huomasi ja huolestuneena kysyi mitä oli tapahtunut, muttei odottanut vastausta vaan pyysi minua odottamaan kun hän haki rasvaa ja hellästi siveli sitä käteeni. Oih.

Olin valmis poistumaan jolloin italialainen hätääntyi hieman, että se yhteystietoni. Hän oli jo aiemmin kysynyt voisinko lähteä hänen kanssaan illalliselle, mihin suostuin jo silloin mutta jäi siinä tilanteessa kynä ja paperi uupumaan. Miksi ne käyntikortit jättää aina lompakkoon..? Tärisevin käsin kirjoitin yhteystietoni, suutelimme ja hän saattoi minut matkaan omaan hyttiini.

Aamulla tunnuin heräävän jostain utopiasta. Käsittämättömästä unesta. Kamat kassiin ja ulos laivasta. Kotiin. Mitä ihmettä oikein tapahtui? Ei helvetti, oliko se todellista? Vai uneksinko kaiken..?

Myöhemmin sain viestin äMmältä. Ei tainnut ottaa nokkiinsa, että jäi kakkoseksi, koska tapasimme myöhemmin illalla. Hän tuli luokseni ja juttelimme ihan hauskoja asioita - ei tosin sanaakaan edellisillasta. Päädyin vielä uudestaan vällyjen väliin hänen kanssaan ja kun saatoin hänet ovelle sovimme tapaavamme vielä uudestaan. Jotta katsellaan mitä käy.

Mielessä mietin kuitenkin ottaako se jumalainen rakastaja yhteyttä ja saisinko vielä toisen palan kakkua. En uskalla edes toivoa. Mutta se mahdollisuus lienee, toisin kun sen norjalaisen merikadetin kanssa, koska emme vaihtaneet mitään yhteystietoja ja se jäi harmittamaan. Jos se olikin tarkoitettu niin, muuten olisinko kokenut jotain tällaista mitä nyt? En usko pettyväni jos en kuule enää tästä italialaisesta tenorista, mutta olisihan se, jotain, jotain käsittämätöntä.

Olen upea nainen.
Jolla on nyt neljä pistettä kasassa.
Ja jolla on univelkaa.. ;)