Kait se on tunnustettava, fysiikka alkaa vanhemmiten tulla vastaan. Vaikka eihän kolkyt ja risat ole ikä eikä mikään, ei sitä nähtävästi aina jaksa. Vaikka mieli halajaa, kroppa pistää vastaan.

Vietin siis non-party -viikonlopun, kaipasin kunnon yöunia. Vierailin systerilla, joka salaa meni naimisiin ja kävin äitini kanssa sienessä. Huh, kirjoitettuna kuulostaa, että 'I have no life'. Sys sentään repäisee.. Toinen avioliitto. Joka nyt lienee lopullinen. Toivotaan ainakin.

Systeri oli pitkään itsekseen avioeronsa jälkeen, mutta toivuttuaan alkoi ihmetellä ympärillä pyörivää maailmaa. Hän ei koskaan oikein ole ollut mikään bilehile, mutta alkoi käymään ravintoloissa katselemassa muodollisesti päteviä miehiä, muttei oikein vakuuttunut siitä tavasta löytää itselleen kumppania. Noloin taisi olla heppu, joka kertoi olevansa poliisi, kunnes hänen oli pakko tunnustaa olevansa mattomyyjä. Hauskin taisi olla jamppa, jonka vaimo jätti hänet hänen serkkunsa vaimon takia. Ehkä meissä kaikissa asuu piilolepakko..?

Sys aloitti nettideittailun ja kävi monilla treffeillä, kunnes kopsahti. Kaikenlaisiin ihmisiin hän törmäsikin, mutta lopputuloksena omakotitalo, koira ja avioliitto. Hurrah internet!

Olisiko siis jotain muuta keinoa kuin hakea seuraa kuin ravintolat? Uusimman City-lehden, 17/2010 "Suuret Pokat & Mokat -kyselyn tulokset" -liitteen mukaan 57% naisista löytää seuraa ravintolasta, miehistä 46%. Mistäs ne loput seuransa löytävät? Seuraavaksi eniten seura löydetään kotibileistä, mutta missäs niitä kotibileitä?

Hieman tosin epäilen tuloksia, sillä 68% miehistä etsii yökerhoista vain hyvää meininkiä. 22% etsii seksikumppia, mutta onko noin että törmään yleensä tähän osaan? Sillä kyllähän sitä saa jos haluaa, aina vain ei törmää sellaisiin joita haluaisi vällyjensä väliin. He taitavat kuulua siihen 'vain hyvää meinikiä' -ryhmään..

Mutta siis jos ei jaksaisi aina ylös, ulos ja ravintolaan niin mitä vaihtoehtoja on? Pitäisikö vihdoinkin luoda profiili jonnekin internetin ihmeelliseen maailmaan? Helsingin Sanomat suosittelevat tämän päivän artikkelissaan Suomi24:n deittipalstaa parhaimpana, sinne jos lykkäisi ilmoituksen ja katsoisi toimiiko se ravintoloiden sijaan. Kroppakin varmaan kiittäisi ..tai mistäs sitä tietää kuinka myöhään treffit venyvät..

Kerran olen sokkotreffeillä netin kautta käynyt ja tein siinä sen virheen, että meilailin monta kirjettä ennen tapaamista. Ehdin luoda mielikuvan miehestä kirjoitusten perusteella ja todellisuus olikin aikamoinen pettymys. Eteenpäin sojottavat hampaan ymmärrän kyllä, mutta miten korvannipukat voivat sojottaa eteenpäin..? Mutta opinpahan sen, että jos nyt deitti-ilmoituksen luo niin vähintään kolmannessa lauseessa pitää ehdottaa tapaamista. Ei enää mielikuvien luontia. Virhe.

Tosin sanoista tekoihin menee vielä tovi, tällä viikolla on sovittu jo parit ulosmenot, jotta saalistusmahdollisuuksia tulee ihan livetilanteeseenkin. Joskos sieltä sitten irtoaisi numero deux ;)