Jos sutinaksi luokitellaan kaikki tapahtumat kun en ole kotona niin sitten minulla on sutinaa. Tiimipäivää, tanssitreenejä, työnantajan tiedotustilaisuuksien jatkoja. Kuinka nopeasti kuukahtaa univelkaan..? Ja joka toispäiväiseen krapulaan? Työnteko haittaa vapaa-ajan viettoa aika pahasti. Eikä siinä vapaa-ajassa vieläkään pyöri sitä oikeaa miestä.

Kaikenlaisiin vääriin sitä taas törmää. Tiimipäivien loppuriennoissa duunikaverit alkoivat naureskelemaan kun meidän huoneen ovella ramppaa miestä toisen perään aina vähän jututtamassa. Vaikka olenkin miesvoittoisella alalla, miehet ovat arviolta 99% varattuja. Onhan tuota tullut testattua paria tänä vuonna - löysin sen yhden sinkun, toinen taisi hakea seikkailua - mutta nämä ovellaroikkujat ovat kyllä sarjassamme en panisi.

Aika usein kuulee naisten rankkaavan miehiä perusnumeroasteikolla. Mielestäni se ei kerro miehestä mitään. Onko seiskan mies hyvä? Näyttääkö se kivalta? Mielenkiintoinen tapaus? Njää, ei se kerro tarpeeksi. Mies on kuvaavinta arvostella asteikolla 'panisin' tai 'en panisi'. Asteikkoa voi myös tarkentaa kysymyksillä 'menisinkö naimisiin vai enkö menisi'. Välttämättä miestä jota panisi ei haluaisi viedä alttarille ja toisinpäin, mutta ainakin tulee selväksi minkälainen kundi on kyseessä.

Tanssiopettajaani panisin. Ja mielelläni menisin naimisiinkin. On muuten välillä vaikeaa katsoa hänen jalkaliikkeitään kun katse harhailee väkisinkin hyvinmuodostuneille pakaroille. Plus hänellä on hyvä huumorintaju. Viime viikonlopun krapulaseuraani en panisi, mutta voisin harkita meneväni naimisiin - vaikka ristiriitaiselta se kuulostaakin. Mutta kertoo suoraan miehestä, että kyseessä on mukava tyyppi. Brad Pittiä panisin, en tosin välttämättä haluaisi naimisiin. John Travoltaa en panisi, enkä menisi naimisiin. Ja niin edelleen..

Työnantajan tiedotustilaisuuden jälkeen lähdimme pienellä porukalla jatkamaan duunilätinää pubiin. Mukaan lähti Jii, karvan alta viisikymppinen, hauska, hyväkuntoinen mies joka on kovasti kyllä naimisissa. Jii on esimiesasemassa ja olen tutustunut häneen melko heti tämän työnantajan tarjoaman urani alussa, eräällä kurssilla. Minulla oli silmätulehdus enkä voinut parin tunnin välein lähteä naistenhuoneeseen sihtaamaan tippaa silmään, joten käännyin vierustoverini, Jiin, puoleen ja pari päivää menikin tippojen laittamisen lomassa nopeasti. En tiennyt siinä vaiheessa tosin Jiin asemasta, mutta eipä se ole haitannut. Kaverustuimme nopeasti ja istumme usein kahvilla ja olemme firman bileissä aina bilettäneet yhdessä.

Nytkin sitten juttua riitti ja jotenkin Jii on ollut helppo lähestyttävä kaikissa asioissa. Olemme jakaneet yksityiselämämme asioita ja tilittäneet duunikuvioita puolin jos toisin. Ilman minkäänlaista ajatustakaan mistään seksuaalisesta. Ja ehkä joskus alussa olen saattanut ajatella, että Jii kuuluu kategoriaan 'panisin', mutta se katosi sitten melko nopeasti kun parempi ei ole olla noista varatuista työkavereista seksuaalisesti kiinnostunut. Eikä Jiikään ole flirtannut koskaan, meillä on ollut mukavan rento meno aina ilman jännitteitä.

Yllätyinkin kun jäimme lopulta kahdestaan nostamaan kuppia, mikä siis ei ole outoa, mutta kun taksi lopulta kaartoi kotitaloni eteen ja kiitin Jiitä illasta ja kyydistä hän huikkaa "Pusu". WTF?! Vaikka sadasosasekunniksi mieleeni pälkähtikin 'panisin' päättelin kerrankin toimia fiksusti ja suikkasin suukon poskelle. Jos joskus osaa toimia oikein niin se oli nyt. Tätä duunikuviota en missään nimessä halua sotkea, on niitä sotkuja saatu aikaiseksi ihan riittävästi joskus aikaisemmin..

Mutta yllätyin siitä, että hänellä olikin jotain ajatuksia minua kohtaan. Sen kyllä olen yhdestä Eestä huomannut - kuten parit kolleegatkin - että varmasti sopivassa kohden hän saattanee tehdä aloitteen johonkin muuhunkin kuin työasiaan, mutta että Jiikin. Ilmeisesti työkavereiden tiimipäivillä nauretut jutut kiinnostavuudestani ei ole pelkkää vitsailua. Erotun joukosta iloisella otteella ja avoimuudellani eikä se ole mikään salaisuus, että olen elämästä nauttiva sinkku. Eniten kait minulla riittää tarinaa viikonlopun tapahtumista muihin verrattuna ja juttelen mielelläni kaikkien kanssa. Mutta miksi, oi miksi ne miehet, jotka minusta kiinnostuvat ovat naimisissa tai vähintäänkin siirtymässä viidenkympin paremmalle puolelle? Lukeeko otsassani 'seikkailua odotellessa kenen kanssa vaan'?

Kait sitten pitänee olla tyytyväinen, että edes jossain miesseurassa aiheuttaa värinöitä, mutta mieluusti löytäisin sen kolkyt ja risat, lapsettoman, huumorintajuisen, tanssitaitoisen komistuksen, joka ehdottomasti kuuluisi kategoriaan panisin ja menisin naimisiin. Oih. Näihin kuviin ja tunnelmiin perjantaina ulos kuuntelemaan ystäväni äSsän tädin miehen bändiä. Saas nähdä onko siellä sitten niitä viisikymppisiä en-ikinä-halua-nähdä-ilman-vaatteita -tapauksia vai unelmien poikaystäväainesta ;)